Atopian syntymekanismeista ja funktionaalisen lääketieteen näkemystä ja hoitoa oireisiin
Atopia on selvästi perinnöllistä, vaikkakaan sitä aiheuttavaa geeniä ei ole toistaiseksi löydetty. Lapsen riski sairastua atopiaan on n. 15 % kun vanhemmilla ei ole allergioita, 30 % kun toisella vanhemmista on atopia, ja 60-70 % kun molemmilla vanhemmilla on atopia. Lapsella atopiatyyppi ei välttämättä ole sama kuin vanhemmilla – äidillä voi olla heinänuha ja lapsella atooppista ihottumaa.
Perinteisten hoitojen kortisonisalvat ohentavat sivuvaikutuksena ihoa, ne eivät poista ihottumaa vaan lievittävät oireita, mutta samalla ohentavat ihoa, mikä taas nostaa ihon ärsykeherkkyyttä.
Atoopikon iho on perinnöllisistä syistä kuiva ja ihon kyky pidättää kosteutta on heikentynyt. Ihosolujen rasvat ovat vähissä, iho kuivuu ja halkeilee. Kuiva iho kutisee ja raapiminen helpottaa, mutta tuo ihoon bakteereja. Ne taas aiheuttavat tulehduksen ja immunologisen vastareaktion. Stafylokokkibakteeri on ihottumassa yleinen, se muodostaa IgE-vasta-aineita mikä puolestaan saa histamiinin vapautumaan iholla ja edelleen kutina lisääntyy. Tulehdus iholla tuottaa vapaita radikaaleja eli ROSeja, jotka pilkkovat ihosolujen valkuaisaineita ja kutina lisääntyy entisestään. Lisää raapimista, jolloin tilanne huononee edelleen.
Atooppisessa ihossa on siis oravanpyörä: kuiva iho – kutina – raapiminen – tulehdus – stafylokokit – histamiinin vapautuminen – kutinan lisääntyminen – vapaat radikaalit – kutina lisääntyy – raapiminen -tulehdus lisääntyy.
Antioksidantit auttavat vähentämään oireita ja ruokavaliolla on tärkeä merkitys. Kesällä iho onkin usein parempi, kun syödään enemmän tuoreita marjoja ja vihanneksia kuin talvella.
D-vitamiini, omega-6/omega-3 -tasapaino ja probiootit ovat atooppisen ihon hoidossa tärkeitä. Eri tutkimuksissa on todettu seuraavaa:
D-vitamiini on erityisen tärkeä atoopikoille. Se korjasi ihottumapotilaiden immuunijärjestelmän virheitä: terveen ihon epiteelisolut tuottavat katelisidiini-nimistä antimikrobista valkuaisainetta, joka torjuu bakteerien pesiytymistä ihoon ja tappaa niitä. Tulehtunutta ihottumaa potevilla on usein puutetta tästä peptidistä.
- Mitä alhaisempi D-vitamiini eli S-D-25 -arvo on sitä vaikeampi voi olla atooppinen ihottuma lapsella.
- Kun D-vitamiinin arvo nousi niin oireet ja tulehdussytokiinit IL-2, IL-4, IL-6 ja IFN-y vähenivät merkittävästi.
Atooppisessa ihottumassa vallitsee omega-6/omega-3 epätasapaino
- Raskauden aikana nautitut kalaöljyvalmisteet vähentävät lapsen riskiä sairastua allergioihin.
- GLA eli gammalinoleenihappo on tärkeä, se toimii anti-inflammatorisena prostaglandiinina. GLA:ta syntyy LA:sta eli linolihaposta D6D-entsyymin avulla. Kyseisen entsyymin toimintaa estävät monet asiat kuten virukset, transrasvat, alkoholi, mutta myös magnesiumin, B-vitamiinien ja sinkin puute. Lisäksi atopia itsessään alentaa D6D-entsyymin toimintaa ja entsyymin toiminnassa voi olla geneettistä heikkouttakin. Stressin osuuttakaan ei pidä unohtaa. On siis todella monia tekijöitä, joiden takia GLA:ta ei synny.
Allergisten perheiden äideille ja vastasyntyneille ruoan lisänä annetut probiootit eli maitohappobakteerit ehkäisevät lapsen sairastumista allergiseen ihottumaan.
- Maitohappobakteerit suojaavat ainakin neljään ikävuoteen.
Atooppinen ihottuma, astma, neurodermatiitti eli stressi-ihottuma ja psoriasis liittyvät aina stressiin.
Atopian taustalla voi olla ruoka-allergioita, yleisiä allergioita kuten kosmetiikka, metalli, auringonvalo. Voi olla suoliston ongelmia kuten dysbioosi, suolahapon puute tai vuotava suoli. Iho-ongelmissa suoli yleensä vuotaa aina. Maksan kunnolla on iso merkitys, se ei ehkä toimi optimaalisesti, tai ruokavalion runsas rasva tai proteiini rasittavat sitä. Kun maksan myrkynpoisto ei toimi niin myrkyt jäävät elimistöön, jolloin iho-oireet huononevat entisestään.
Keliakia tai keliakiasensitiivisyys voivat olla iho-oireiden taustalla. Selvät ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa atopiaa. Käytössä olevat lääkkeet ja antibiootit on otettava huomioon ja ruokavalio on käytävä läpi.
FLT-hoito-ohjelmassa huomioimme kaikki yllä olevat. Ruokavalion kartoituksella selviää ruokavalion yleistila, josta voi pitkälti päätellä rasvahappojen ja antioksidanttien tilanteen ja selviää, mitä ravintolisiä on kenties jo käytössä.
Hoito-ohjelma on täysin yksilöllinen, yleisohjeena on käyttää mahdollisimman paljon luomua.
Käytämme rotaatioruokavaliota tai eliminaatioruokavaliota, jossa poistetaan ainakin pahimmat allergeenit, kuten muna, pähkinät, soija, vehnä, maitotaloustuotteet. Poistettuja tuotteita palautellaan takaisin yksi kerrallaan.
- Kannattaa välttää myös sokeria, mansikoita, suklaata, valkoisia jauhoja, transrasvoja, prosessoituja ruokia.
- Rasvahapot on tasapainotettava. Omega-6:tta saadaan yleensä tarpeeksi tai jopa liikaa, mutta omega-3 -rasvahapoista on pula ja omega-6/omega-3 -suhde on huono. Tasapainotukseen voi käyttää EPA, DHA ja GLA -kapseleita. Chian- ja pellavansiemenistä voi olla hyötyä. Myös muita kylmäpuristettuja luomulaatuisia öljyjä voi käyttää alkuun pienillä määrillä, että maksa ei mene tukkoon. Avokadoa voi käyttää.
- Sokeriaineenvaihdunta on tasapainotettava, koska insuliini nostaa AA:n eli arakidonihapon määrää ja tulehdus lisääntyy.
Ruokavalio on hoidossa tärkein, mutta lisäksi ravintolisillä ja antioksidanteilla pyritään vähentämään ihon tulehdusta. Seuraavista voi olla puutetta ja hyötyä:
- D-vitamiini katelisidiinin tuotantoon
- C-vitamiini ja sinkki hyvin tärkeitä
- A,E ja seleeni
- GLA
- Monivitamiini
- Bet-HCl jos on hapoton maha
- Pycnogenol
- B-vitamiinit – verenkierto ja terve iho
- B6 voi ottaa kuuriluonteisesti
- B12 ja folaatti, josta lähes kaikilla puutetta
- Biotiini – tämä tauotettava ainakin viikko ennen laboratoriokokeita, koska voi vääristää D-vitamiinin ja kilpirauhaskokeiden tuloksia
- Merilevää ja viherjauheita voi lisätä pirtelöihin
- Suolistomikrobiston ja limakalvon kunnostukseen probiootteja, kuituja, L-glutamiinia, piihappogeeliä.
Nesteytys on tärkeätä, koska atooppinen iho ei kykene pidättämään kosteutta. Suositeltavaa olisi juoda vähintään 2 litraa päivässä vettä, itsepuristettuja tuoremehuja, yrttiteetä.
Ruokavaliomuutosten ja ravintolisien lisäksi voi olla tarpeen tehdä keliakia- ja ruoka-aineallergiatestejä.
Keliakian syntyyn tarvitaan perinnöllinen alttius, eli pitäisi katsoa ainakin HLA-DQ2- ja HLA-DQ8-geenialueet, joita ilman sairastumisriski on erittäin pieni.
Ruoka-aineallergioita epäiltäessä voidaan tehdä seerumista IgE- ja IgG -vasta-aineiden määritys.
Funktionaalisen lääketieteen testeillä voi lisäksi testata gluteenisensitiivisyyttä, vuotavaa suolta ja ruokayliherkkyyksiä.
Rasvahappoanalyysillä voi selvittää oman rasvahappokoostumuksensa. Testi on hyödyllinen muillekin kuin atoopikoille, sen perusteella saa arvion omasta sydän-ja verisuonisairauksien riskistä.